Pari viikkoa sitten ystäväni kysyi, olisiko minulla sattumalta valmiina kolmet aikuisten villasukat. No, eihän minulla ollut kuin yhdet. Onneksi ne olivat suunnilleen oikeaa kokoa. Seuraava kysymys oli, tekisinkö hänelle ne puuttuvat sukat. Lupasin tehdä. Eihän siinä muuta muttaa ollutkaan, kun aikataulu. Minulla oli aikaa tasan kaksi viikoa. Monelle muulle neulojalle kahdet aikuisen sukat kahdessa viikossa ei olisi mikään ongelma, mutta minä olen hidas neulomaan. Otin kuitenkin haasteen vastaan.
Aloitin naisten sukista n. kokoa 38. Ne valmistui viime viikolla lauantaina. Illalla vielä laitoin toiset sukat jonkinmoiselle alulle. Sunnuntain vetreyttelin ja rasvailin sormiani, jotka olivat aika kipeät kiivaasta kutomisesta. :) Toiset olikin miehen sukat ja kokoa vaatimattomat 47! Ajattelin, etten mitenkään ehtisi valmiiksi. Minulla oli tällä viikolla vielä tosi monta lääkäri- ym. käyntiä, jotka vievät aikaa. No, sovittiin ystäväni kanssa, että keksitään joku hyvä syy, jos sukat eivät ole lauantain juhliin mennessä valmiina.
Neuloin joka välissä maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona lääkäriä odotellessa. Keskiviikkoiltana huomasin yllätyksekseni, että toinen sukka alkaa olla kärkikavennuksia vailla. Toinenkin oli jo kantapään paremmalla puolella. Neulon aina sukkia yhtäaikaa. Otin sitten aika spurtin ja neuloin illan. Torstaina aamupäivällä sain pääteltyä langat ja työ oli valmis yli vuorokautta etuajassa! Olin ylpeä itsestäni.
Molemmissa lankana 7V ja puikot 4,5mm:set KnitProt. Mulla on niin tiukka käsiala, että tämän kokoisilla puikoilla saan jotenkin järkevillä silmukkamäärillä aikuisen sukat.
Raitasukat luonnonvalkoista ja 7V polkka (väri 806) yht. 129g (luonnonv.84g ja polkkaa 45g)
Petrolinväriset sukat 7V väri 187, menekki 159g.
Tässä nipussa mukana ne kolmannet, jotka olenkin esitellyt jo täällä blogissani joskus aiemmin.
Toimitin sukat tilaajalle torstai-iltana ja hän ainakin vaikutti tyytyväiseltä. Toivottavasti ovat sopivat myös saajilleen. Lupasin tehdä uudet, jos joissakin on koko kovin paljon suuntaan tai toiseen pielessä.
Tämän loppuviikon olen ollut suunnattoman väsynyt ja saamaton. En ole kovin vireä ja virkeä ollut pitkiin aikoihin, mutta nyt tämä väsymys meinaa ihan vallata mielen ja ruumiin. Tämänviikoiset lääkärikäynnit ovat varmaan osaltaan väsyttänyt ja tietenkin nämä jatkuvat ja viime aikoina taas pahentuneet kivut ovat osaltaan viemässä voimia. Onhan näitä kipuja joutunut sietämään jo ihan kohta kuusi vuotta. Luulisi, että olisi jo sopeutunut, mutta eipä vaan siltä tunnu... :(
Yrittääkseni pitää kivut jossain vähän kauempana tietoisuudesta, olen jälleen aloittanut uudet sukat. Nyt taas vähän pienempiin jalkoihin. Tilauksessa ois junasukat vajaan vuoden ikäiselle.
Eräs iso ja tärkeä juttu on myös tapahtunut ihan viime päivinä! Vanhin kummilapseni ja hänen vaimonsa ovat saaneet pojan, joten minusta on kai sitten tullut Kummimummi! ;) Ihanaa!! Pitäisi sillekin pienelle jotain saada aikaiseksi. <3 Jospa pääsisin pian hellittelemään pientä!
Oikein ihanaa sunnuntaipäivää kaikille!
Martta
11 kommenttia:
Ihania sukkia! :)
Niin kauniita sukkia, tuota karkkilankaa minullakin on varastossa useampi kerä.
Hei!
Sinnikkään urakointisi palkkiona upeat sukat!
Iloista syksyn jatkoa sinulle!
Uusi ystäväsi Maijeli
Kiitokset, MariJ, Pilvikirsikka ja Maijeli!! Nuo raita- ja pätkävärjätyt langat näyttää ihan erilaisilta yksivärisen seurassa. Tykkään tällaisista yhdistelmistä!
Maijeli: tervetuloa myös blogini lukijaksi!! Toivottavasti viihdyt seurassani. :)
Martta
tää sun blogi söi näköjään yhden kommenttini koskapa sitä ei näy, mutta toistan itseäni :) tuo kirjavan ja valkoisen langan yhdistelmä näyttää taaas niin hyvältä, milloinhan saisin itse niistä jotain puikoille? kummityttö emmin pukinkonttiin suunniteltu, saapa nähdä jääkö suunnitelmaksi... olet kyllä nitkuttanut ahkerasti, tuo 47 sukkahan on jäätävän kokoinen! *mykistyy* onneks J:n jalankasvu on ollut maltillisempaa niin saan sille tehtyä edes yhden parin joka viides vuosi ;)
^ kirjoitteli siis Annukka hajamielisyyksissään nimimerkittä ;)
Kiitos!
Olet saanut tosi paljon kaikkea ihanaa aikaan.Ihanat kassisi, leipomuksesi myyjäistempauksine kaikkineen. Tulee nuoruus mieleen.
Sairastelu pistää ihmisen pienelle paikalle. Käsiä kun tarvitaan se kaksi. Vasurilla tekee yhtä ja toista, mutta huumorin kukan on syytä kukkia,kun kattila pyörii ja kauha pysyy paikoillaan.
Hyvin olet toipunut ja sitä toivottelen edelleenkin.
Maijeli
Ihania ja varmasti mieluisia sukkia! Olethan tehnyt tuollaiset värikkäät minunkin jalkojen lämmikkeiksi. :)
Voimia Sinulle, rakas Ystäväni, kun sairaudet jälleen koettelevat !
<3:llä Sanna
Kiitokset annukka: Jaa, vai söi blogi yhden kommentin. Pöh! Kuinkahan monta muuta se on syönyt, kun ei niin kovin paljon noita kommentteja näy tulevan... ;)
Ne 47 jalan sukat oli tosi isot! Tuntui, että aina vaan piti jatkaa samaa. Mietin, että mulla taitaa olla jo mittanauhassakin vika, kun ei vaan kärkikavennuksiin asti pääse. ;) Onneksi J:lla ei ihan niin isot tarvi olla. Ehkä me loppuviikolla saisimme jotain kivaa tehdyksi, jos et niitä sukkia vielä saisikaan alulle. :)
Maijeli: Kiitos vielä sinullekin! Kyllä sairastamisen kanssa tuntee itsensä välillä pieneksi ja tosi avuttomaksikin... Sitä se elämä vaan on! Onneksi ei nyt tarvitse työtä ja siinä jaksamista vielä miettiä. Saa keskittyä siihen, mikä tuntuu mukavalta ja mihin pystyy. Toivottavasti nämä kipuni taas asettuisivat "siihen entiseen" tasoon, niin moni juttu olisi helpompaa. Onneksi minulla kuitenkin kädet vielä toimii, kun jalat (ja selkä) ei niin hyvin toimikaan. Yhdellä kädellä käsityö ym. tekeminen on kyllä haastavaa. Toivon sinullekin toipumisia, aurinkoisia päiviä ja huumorinkukkia edelleen!
Kiitos sanna-ystäväni, kaikesta!! <3
Kiitos, kun olet vieraillut blogissani ja kommentoinut siellä! :) Tulin nyt vasta ensimmäistä kertaa vastavierailulle. Aivan ihanat polkka-sukat. :)
Riikuska: Kiitos sinulle! Mukava, kun jätit merkin vierailustasi! Tervetuloa uudelleen. :)
Lähetä kommentti